Onko yhtenäispatentti yrittäjälle miinakenttä vai moottoritie Eurooppaan?
Tänä vuonna Eurooppaan saatiin viimeinkin voimaan yhtenäispatenttijärjestelmä. Optimistien mukaan saamme teknologiayrityksille samanlaiset menestymismahdollisuudet kuin USA:ssa. Pahanilmanlinnut taas varoittavat pienyrittäjien tukehtuvan uusien patenttien hyökyaaltoon ja loukkauskanteilla rahastavien patenttipeikkojen marssivan Eurooppaan kuin Tolkienin örkkilaumat Mordorista.
Kuten yleensä totuus on jossakin kauhukuvien ja onnellisimpien haaveiden välissä. Voimassa olevien patenttien määrä tulee kasvamaan, ja luo siten entistä pahempia miinoitteita yritysten toimintakentälle. Toisaalta asiansa osaaville toimijoille avautuu entistä laveampi reitti eurooppalaisille markkinoille.
Uusi vaihtoehto entisten rinnalle
Kesäkuuhun asti Euroopassa on periaatteessa ollut tarjolla kaksi tapaa saada patentti voimaan tietyssä maassa: kansallinen patentti ja perinteinen eurooppapatentti. Kansallista patenttia haetaan maan omasta patenttivirastosta ja eurooppapatenttia Euroopan patenttivirastosta. Myöntämisen jälkeen hakija valitsee, mihin maihin haluaa eurooppapatenttinsa voimaan, ja tästä eteenpäin eurooppapatentti elää kussakin valitussa maassa omaa itsenäistä elämäänsä kansallisen tuomioistuinjärjestelmän piirissä.
Nyt yhtenäispatentti tuo kolmannen, valtioiden rajat ylittävän mahdollisuuden kahden vanhan vaihtoehdon rinnalle. Siinä patentti tulee kerralla voimaan kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmässä mukana olevissa EU-jäsenmaissa, joita toistaiseksi on 17. Yhtenäispatentteja koskevat riidat käsitellään yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, ja tuomio pätee kaikissa mukana olevissa maissa. Lisää EU-jäsenmaita odotetaan liittyvän mukaan myöhemmin, mutta esimerkiksi Iso-Britannia ei voi päästä enää Brexitin jälkeen mukaan.
Euroopan patenttivirasto EPO myöntää sekä perinteiset eurooppapatentit että yhtenäispatentit. Patentin hakeminen EPOsta ei muutu. Eurooppapatentin myöntämisen jälkeen patentinhakija vain halutessaan pyytää sen rekisteröimistä yhtenäispatenttina.
Uudet mahdollisuudet hyödyttävät taitavia
Patentointi on investointi, jota tehtäessä pitää aina harkita eri vaihtoehdot tapauskohtaisesti. Yhtenäispatentti tuo etuja erityisesti, kun suojaa tarvitaan laajalti eri puolilla Eurooppaa. Se on tyypillisesti perinteistä eurooppapatenttia edullisempi vaihtoehto, jos patentti halutaan voimaan vähintään neljässä mukana olevassa EU-maassa. Lisäksi kaikki patenttia koskevat toimet tapahtuvat yhdellä kertaa ilman erillisiä toimia eri maissa ja tarvittavien käännösten määrä vähenee jyrkästi. Tämä keventää hallintoa ja säästää yrityksen kustannuksia.
Kansalliset patentit ja perinteiset eurooppapatentit ovat kuitenkin jatkossakin erinomaisia vaihtoehtoja keksintöjen suojaamiseen etenkin, jos suojaa ei tarvita monessa eri maassa. Suojan tarve määräytyy esimerkiksi siitä, missä sijaitsevat kilpailijat, asiakkaat, logistiikkakeskukset tai alihankkijat.
Kaikkien pitäisi varautua
Jokainen teknologian parissa toimiva yritys joutuu ottamaan huomioon sen, ettei loukkaisi muiden patentteja. Suomessa on voimassa noin 50 000 eurooppapatenttia ja kansallista patenttia. Tämä on vähän moneen muuhun EU-maahan verrattuna, sillä Suomi on pieni markkina-alue, jossa saatetaan voimaan vain tärkeimmät eurooppapatentit. Huolestuttavana voikin pitää viime vuosien kehitystä, jossa Suomessa voimaan saatettavien osuus kaikista eurooppapatenteista on hiljalleen laskenut. Suomen merkitys markkina-alueena ja taloudellisena toimijana vaikuttaa siis kutistuvan.
Jatkossa kaikki yhtenäispatentit ovat automaattisesti voimassa myös Suomessa. Nykyiset arviot yhtenäispatentin suosiosta ennakoivat, että Suomessa tulee olemaan voimassa 4–5 kertaa nykyistä enemmän patentteja, mikä lisää yrityksen riskiä kilpailijoiden patenttien loukkaamiseen. Tätä riskiä yritykset voivat hallita kahdella tavalla. Ensiksikin jatkuva toimintavapauden selvittäminen ja seuraaminen auttavat välttämään loukkauksia. Toisaalta oma aktiivinen patentointi tarjoaa vastaiskumahdollisuuksia sen varalta, että loukkaussyytöksiin jostakin syystä törmätään.
Osaamisen tarve kasvaa
Monen yrittäjän voi olla edelleen vaikea uskoa, että tällainen kansainvälisen politiikan ikuisuusprojekti vaikuttaisi hänen elämäänsä. Samana vuonna, kun ensimmäinen yritelmä yhtenäispatenttisopimukseksi allekirjoitettiin Luxemburgissa, Kekkonen paistatteli ETYKin parrasvaloissa. Silloin niin lupaavalta näyttänyt Helsingin henki on hiipunut, mutta yhtenäispatentti on ponnistellut läpi Berliinin muurin murtumisen ja Brexitin.
Tässä uudessa tilanteessa yrittäjä voi joko parantaa markkina-asemaansa hyödyntämällä uuden järjestelmän etuja tai varautua uhkiin toiminnanvapausselvityksillä ja panostamalla omaan patentointiin. Joka tapauksessa entistä enemmän tarvitaan osaamista ja ymmärrystä siinä, miten patenteilla suojataan oman liiketoiminnan kannalta arvokkaita asioita.
Jos patentointi ei ole yrityksellesi tällä hetkellä ajankohtaista, kannattaa harkita tuotteiden ja palveluiden suojaamista tavaramerkeillä. Seuraavista blogiteksteistä löytyy hyödyllistä tietoa tavaramerkeistä:
Jorma Lehtonen
Kirjoittaja on asiakkuuspäällikkö Patentti- ja rekisterihallituksessa.
