Tutkimus: Alueiden yritysdynamiikassa isot erot – Uusimaa tuplasti parempi kuin heikoin
Yritysdynamiikan kokonaisindeksissä ylivoimaisesti korkeimman arvon sai maakunnittain tarkasteltuna Uusimaa. Seuraavaksi korkeimman arvon saivat Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.
Yritysdynamiikan tutkimuksen toteutti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin tässä laajuudessa nyt ensimmäistä kertaa. Alueiden yritysdynamiikkaa tarkasteltiin kaikkien Manner-Suomen alueiden osalta maakunta-, seutukunta- ja kuntatasolla sekä kuntien koon mukaan. Muuttujiksi valittiin sellaiset yritystoimintaan ja -dynamiikkaan liittyvät muuttujat, joista löytyy vertailukelpoista ja pääosin suhteellista tietoa sekä aikasarjatietoa.
Muuttujiksi valikoituivat aloittaneiden yritysten määrä, yritysperustanta, yritystiheys, uusiutumisaste, yritystoimipaikkojen liikevaihto, yritystoimipaikkojen liikevaihdon muutos ja MDI:n kuntien toimiin liittyvä elinkeinopolitiikan arvosana. Muuttujien tieto kerättiin joko kolmen viimeisen vuoden keskiarvona tai poikkileikkaustietona viimeisimmän käytettävissä olevan tilastovuoden mukaan.
– Merkillepantavaa yritysdynamiikan kokonaisindeksissä on melko suuret alueelliset erot maan eri osien välillä ja maakuntien sisällä, sanoo tutkimuksen vastuuhenkilönä toiminut MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.
Kärkeen tarkastelussa nousivat alueet, joissa elinvoima- ja vetovoimatekijät ovat laajasti ottaen positiivisella.
– Tutkimus vahvistaa käsitystä polkuriippuvuudesta. Alueen menestykseen ei ole olemassa yhtä reseptiä tai lääkettä. Tarvitaan asukkaita, koulutusta, työtä ja yrityksiä. Kasvavilta alueilta näitä löytyy ja se näkyy myös yritysdynamiikassa, tiivistää Timo Aro.
Ehkä hieman yllättävänä voidaan pitää sitä, että kiitetty elinkeinopolitiikka ei välttämättä heijastu yritysdynamiikkaan.
– Toki voidaan kysyä, miten ”huonosti” asiat olisivat ilman hyvää elinkeinopolitiikkaa. Mutta samalla on perusteltua kysyä, kannattaako yritysten kehittämishankkeita sitoa alueisiin niin vahvasti kuin nykyään tehdään, kysyy Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.
Suomi haluaa ja tarvitsee lisää kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä, mutta miten niitä syntyy.
– Minusta nyt olisi aika panostaa rohkeammin yritysten tarpeista lähtevään klusteripohjaiseen tekemiseen. Meidän tulisi auttaa yrityksiä verkostoitumaan ja kehittymään yhdessä sekä luottaa siihen, että jokaisen suomalaisen yrityksen menestyminen maailmalla luo hyvinvointia koko Suomeen, sanoo Susanna Kallama.
Alkavan yrittäjän palvelut tärkein tuki
Sekä maakunta-, seutukunta- että kuntatasolla yritysdynamiikan kärkeen nousivat vahvasti paikkakunnat, joilla toimii Uusyrityskeskus. Alkavan yrittäjän palvelut arvioitiin tärkeimmäksi yrityspalveluksi myös Suomen Yrittäjien keväällä julkaisemassa Kuntabarometrissä. Vaikuttavuustutkimukseen vastanneista yrityksistä 77 prosentti koki Uusyrityskeskuksen avun erittäin tai jokseenkin merkitykselliseksi.
– Uskallan vetää tästä sen johtopäätöksen, että laadukkaat ja helposti saatavilla olevat Uusyrityskeskus-palvelut ovat yksi positiivisen yritysdynamiikan kivijalkoja. Elinvoimaisilla alueilla oleva innostus ja kiinnostus yrittäjyyteen muuttuvat kestäviksi yrityksiksi, kun tarjoamme vakaata ja puolueetonta apua yrityksen perustamiseen, sanoo Susanna Kallama.
Yritysdynamiikan tutkimuksen toteutti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimeksiannosta. Selvityksessä käytiin läpi Manner-Suomen kuntien (293) yritysdynamiikkaa keskeisten tunnuslukujen avulla, Uusyrityskeskusten toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja sekä Uusyrityskeskusten kautta perustetuille yrityksille suunnattua kyselyä (N=2416). Tutkimuksen vastuuhenkilönä ja toteuttajana toimi MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.
