Neljä viikkoa lomaa ei toimi kaikille ja se on OK
Olin 1990-luvulla Shell-kauppias. Yksi kollega kertoi lehtiartikkelissa, että hän on tehnyt 17 vuotta töitä kuutena päivänä viikossa, aamusta iltaan. Ilman lomia. Hän oli artikkelissa katkera, koska ei nyt päässyt asemansa remontin takia töihin. Tuo on äärimmäinen tilanne, mutta on todella paljon varsinkin yksin- ja mikroyrittäjiä, joilla ei neljän viikon kesäloma toteudu, etenkään yritystoiminnan alkuvaiheessa. Syitä on monia. Yksi merkittävä syy on se, että ei ole varaa pitää pidempää lomaa. Seuraavassa sukellan vähän syvemmälle erilaisiin syihin.
Ihan ensimmäiseksi on hyvä ymmärtää loman tarkoitus. Loma ei yleensä ole itsetarkoitus, vaan tavoitteena on palautuminen työn tuottamasta kuormituksesta. Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen: palkansaajillakin on tunnistettu, että loma itsessään voi toisinaan olla jopa työarkea kuormittavampaa. Lomastressi on useille tuttu käsite: lomaan voi kohdistua joko liikaa odotuksia, tai liikaa tekemistä.
Yleisimmät syyt, miksi yrittäjät eivät pidä lomaa, ovat tyypillisesti nämä:
- Ei minulla ole varaa olla lomilla
- Asiakkaat menevät muualle, jos olen lomilla
- Kukaan muu ei osaa hoitaa hommiani
- Minä pidän lomaa sitten ensi vuonna
Jos jokin yllä oleva on ongelma, niin kaikkiin on kyllä ratkaisuja:
- Säästä muutama kymppi kuussa, niin voit pitää pari viikkoa lomaa ainakin joka toinen vuosi.
- Neuvottele hyvissä ajoin asiakkaiden ja toimeksiantajien kanssa, milloin voisit olla lomalla.
Mutta ethän huijaa itseäsi tuolla ”ensi vuonna” ajatuksella. Toisaalta, jos työ on sinulle aidosti intohimo ja energian lähde, niin on sallittua pohtia uusiksi koko perinteisen loman käsitys.
Älä stressaa lomasta
Lomastressi on monelle yrittäjällekin hyvin tuttua. Taustalla ei välttämättä ole edes raha tai asiakkaat, vaan oman ajattelun ja identiteetin kautta muodostuva stressi. Monet etenkin uudet yrittäjät kokevat, että heidän pitää tehdä töitä koko ajan, koska yrittäjänhän kuuluu. Jos lomailee, niin mieli pyörii syyllistävänä “huonon yrittäjän” imagon ympärillä. Se on kulttuurinen taakka, josta vapautuminen vie varmaan vielä neljä sukupolvea. Nuoremmissa yrittäjissä näen jo onneksi sitä, että yrittäjyys on tapa rakentaa monipuolinen elämä, jossa on muutakin kuin yrittämistä.
Tuo monipuolisuus näkyy usein myös yllättävästi liiketoiminnan tuloksissa. Todella monet lomia ja pidennettyjä viikonloppuja vapaalla viettävät yrittäjät ovat saaneet rakennettua yritystoiminnastaan keskimääräistä kannattavamman, näin ainakin minulle usein näyttäytyy. Mutta miksi?
Kyse on tuosta jo aiemmin mainitusta palautumisesta. Tarkemmin siitä, miten aivomme toimivat ja mitä stressitön tauko ja tilanne tarkoittavat sekä kehittymisen, kuin ongelmanratkaisukyvyn kannalta.
Yrittäjän kiireinen arki johtaa helposti putkinäköön. Yrittäjyyttä suoritetaan samalla tavalla kuin eilenkin, koska on niin kiire. Olet ehkä itsekin joskus kohdannut tilanteen, jossa ollessasi hetken irti yrityksestäsi, yhtäkkiä jokin ongelma onkin ratkennut, tai olet keksinyt uuden idean. Kuulostaako tutulta?
Stressitutkimuksista olen oppinut, että pitkää lomaa paljon tärkeämpää on päivittäinen palautuminen. Parhaimmillaan kyse on siitä, että päivän aikana saamme tiputettua kierrokset alas useampaankin kertaan. Joskus ihan jo lounastauon aikana saamme ajatuksemme hetkeksi irti perustyöstä. Tällaiset päivittäiset palautumisen hetket, niitä voi kutsua vaikka mikrotauoiksi, ovat itse asiassa paljon vaikuttavampia, kuin yksi pitkä loma kerran vuodessa.
Työn tauottamiseen on monia hyviä tapoja
Meistä itse kullekin sopivat erilaiset mallit, ei ole yhtä oikeaa tapaa. Minulle neljä viikkoa lomaa ei toimi, mutta useampi mikrotauko päivässä sopii erinomaisesti. Silloin aivot pystyvät palautumaan, stressitaso laskee ja sen myötä kykyni nähdä erilaisia uusia ratkaisuja paranee.
Olennaista mikrotauoissa on aktiivinen jonkin muun, kuin työrutiinien tekeminen. Pelkkä pysähtyminen ja kahvi- tai teekupillisen ottaminen ei katkaise aivojesi äskeiseen työn tekemiseen liittyvää ajattelua. Ei etenkään, jos teet sen kännykkä kädessä.
Kannattaa ottaa mikrotauot tavaksi: lukaise jotain muuta kuin työjuttuja, kuuntele äänikirjaa tai musiikkia, tai vielä paljon parempi, käy pienellä kävelyllä. Jos sinulla on mahdollisuus, niin juttele jonkun kanssa ja mieluiten muusta kuin säästä tai työstä.
On tärkeää pitää lomia ja taukoja, mutta tavalla joka sopii sinulle ja josta ei muodostu itsessään stressiä tai syyllisyyttä. Kaikissa tapauksissa päivittäiset tauot ovat kuitenkin kerran vuodessa pidettävää pitkää lomaa tärkeämmät jaksamisen, oppimisen ja tuloksenteon kannalta! Ja niiden järjestäminen onnistuu jokaiselta ilman isoa lomakassaa.
Kari I. Mattila
Kirjoittaja on MYRYn koulutuksen ja osaamisen kehittämisen asiantuntija
