27.01.2020 | Anssi Kujala

Vahvat juuret, hyvät tulokset – uusi vuosikymmen vaatii uutta strategiaa

Suomen Uusyrityskeskukset-verkosto täytti viime vuonna 30 vuotta.

En tarkkaan tai varmuudella tiedä, mutta uskallan väittää perustajien ajatelleen jotenkin näin: yrittäjyyttä pohtiva suomalainen ansaitsee kunnollisen ja laadukkaan sparrauksen yritysidealleen, omalle osaamiselleen ja kunnolliset neuvot siihen, miten yrityksen perustaminen tapahtuu.

Toimintamme perusidea pohjautuu Britannian jobs&society-yhteisöön, joka rantautui Pohjoismaihin, kun Volvo-konsernin pääjohtaja Pehr G. Gyllenhammar kysyi, mitä konkreettista elinkeinoelämä voisi tehdä yhteiskunnan hyväksi – muutakin kuin tarjota työpaikkoja ja tuottaa verotuloja.

Vastaus Ruotsissa löytyi Uusyrityskeskus-toiminnasta. Suomessa työministeriön nuori tutkija Åsa Sundholm kuuli asiasta ja esitti idean Repola Oy:n toimitusjohtajalle Tauno Matomäelle, joka innostui ja lähti toimimaan. Syntyi suomalainen sovellus.

Myös valtio ja kunnat näkivät alkavan yrittäjän neuvonnan vaikutuksen työllisyyden parantamisessa. Yritykset puolestaan näkivät heti, että uusyrittäjyyttä synnyttävän toiminnan tukeminen on yrityksille luonteva tapa kantaa yhteiskuntavastuuta sekä edistää Suomen kasvua ja hyvinvointia. Näin Uusyrityskeskuksia syntyi julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoituksella nopeasti eri puolille Suomea.

Edelleen toimintamme on erinomainen esimerkki valtion, kuntien, järjestöjen ja yrityksien välisestä yhteistyöstä. On suorastaan hämmästyttävää, että vastaavaa yhteistyön toimintamallia ei ole muille aloille syntynyt.

Yhteiskuntavastuu lienee se tekijä, joka toimijoita yhdistää – ja jota meidän pitää nytkin vahvistaa.

Toiminnan ydin luotettavissa neuvoissa

Noihin järjestön synnyttämisen vuosiin osuu myös ensimmäisen oman yritykseni perustaminen. Perustin opiskeluaikoina ravintolan, maanläheisimmin sanottuna keskiolutbaarin. Kaipasin perustaessa apua tai ainakin varmuutta yrityksen perustamiseen, mutta neuvontaa ei ollut tarjolla. Pienen maalaiskunnan toimistolla lähinnä pohdittiin, että kenenkähän asia tämä voisi olla ja työvoimatoimistossa elettiin aikaa, jolloin tärkein homma oli huolehtia työttömistä.

Perustamani yritys menestyi ja vaikka en ole työurallani muutamaa jaksoa lukuun ottamatta ansainnutkaan pääasiallista elantoani yrittäjyydestä, tämä kokemus on vaikuttanut aina suhtautumiseeni yrityksen perustamiseen.

Ajattelen siten, että vaikka kuinka vahva persoona onkaan perustamassa yritystä, ansaitsee hän parhaan mahdollisen avun perustamispohdinnoissa.

Siitä lopulta on kysymys Uusyrityskeskuksien toiminnassa.

Jo tänään Uusyrityskeskusten verkosto on tuloksellisin ja tunnetuin yrittäjäksi aikovien ja aloittavien yrittäjien neuvontaverkosto. Mutta yhä useampi päättäjä ja yhteistyökumppani pitää saada ymmärtämään, että luotettavalla yritysten perustamisneuvonnalla on vaikuttava merkitys.

Pelkästään se, että Uusyrityskeskukset palvelevat vuosittain noin 16 000 asiakasta on monelle uusi tieto, josta kannattaa ja pitää kertoa.

Näkymä nyt 2030-luvulle

Valtakunnallisen SUK ry:n uusi hallitus piti ensimmäisen kokouksensa viime viikolla ja käynnistimme mm. strategiatyömme.

Aika tälle työlle on oikea. Edellinen strategiakausi loppuu, mutta myös toimintaympäristössämme on tapahtunut muutoksia, joiden myötä Uusyrityskeskukset ovat jälleen uusien haasteiden edessä. Yhteinen näkymämme on hyvä pohtia ja kirkastaa.

Toimintamme ydin alussa mainitusta ei ole juuri muuttunut vuosien saatossa. Neuvontamme tukemana perustetut yritykset työllistävät jo alkuvaiheessa keskimäärin 1,3 henkilötyövuotta. Yli 80 prosenttia yrityksistä toimii vielä viiden vuoden kuluttua ja ne työllistävät kiihtyvällä vauhdilla. Henkilötyövuosia syntyy.

Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen suosion kasvu tekee Uusyrityskeskusten palveluista tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä. Digitaalisuus, joka toisaalta lisää tietoa ja tekee palveluista helpompia, toisaalta myös vaikeuttaa yrittäjyyttä pohtivan tietä luotettavan tiedon äärelle. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että jokainen voisi löytää Uusyrityskeskuksen palvelut.

Yksi yhteinen tavoitteemme pitää olla Uusyrityskeskusten toiminnan rahoituksen vahvistaminen.

Me kaikki ymmärrämme, miten tärkeää ja vaikuttavaa työtä Uusyrityskeskukset tekevät. Mutta tiedän, että kaikki eivät ole tästä asiasta valaistuneita. Meidän pitää yhdessä entistä enemmän viestiä myös uusille tahoille työmme merkityksellisyydestä.

Uutta kohti, tehtyä ja toiminta-ajatusta kunnioittaen,

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja toimii Suomen Uusyrityskeskukset ry:ssä hallituksen puheenjohtajana.