Huono yritys voi olla hyvä mahdollisuus
Ei pidä mennä ostamaan huonoa yritystä, vaan hyvä! Päivän selvää, mutta millainen sitten on hyvä tai huono yritys? Konkurssikypsä, riitainen, auringonlaskun alalla loppuun kuluneilla laitteilla räpiköivä, toimipaikkaansa sidottu, kiihtyvästä asiakaskadosta kroonisesti kärsivä huonomaineinen yritys on varmasti huono. Hyvää siinä on ehkä vain se, että sitä ei kohta enää ole olemassa. Kaikille helpotus.
Se, mikä toiselle on huono, voi toiselle olla varsin hyvä. Yritys, joka toimii alalla, joka ei sovi sinulle, on sinulle huono yritys, vaikka se olisi kuinka tuottava tahansa. Älä osta sellaista. Hyvä tuotto ei ole hyvyyden tae, aivan kuten huono tuottokaan ei ole osoitus kelvottomasta yrityksestä. Viime aikoina kaikkein arvokkaimmat yritykset, kuten esimerkkisi Wolt, ovat olleet kaikkein huonoimmin tuottavia. Kyse ei ole siitä, että isot tappiot olisivat nykyään arvokkaan yrityksen mitta, vaan siitä, mitä yrityksellä voidaan tehdä ja mihin sen omistajat uskovat, että sillä päästään. Yrityksen arvo on sen tulevaisuudessa.
Monissa pienissä, vanhoissa yrityksissä tulos saattaa olla vaatimaton ja se on kihnutellut vuosia paikallaan. Tämä johtuu usein siitä, että omistajan intohimo yrittämiseen on tyydytetty. Itse yrityksellä voi olla eväitä menestykseen, mutta omistajalla ei ole enää haluja sen aikaan saamiseen. Tavallisesti yrityksen ostaja ostaa sellaisen yrityksen, jossa näkee olevan riittävästi potentiaalia omille tavoitteilleen. Tavallisesti nämä tavoitteet ovat kunnianhimoisempia kuin mitä ne ovat myyjällä olleet. Tämä on yksi syy siihen, miksi niin moni ostettu yritys muuttuu uinuvasta yrityksestä kukoistavaksi. Huonosti kannattavasta tulee kannattava ja kasvava.
Yritys on vähän kuin kilpahevonen; yhden ohjastamana laukataan päin seiniä, toisen käsissä kerätään pokaaleita. Hevonen on kuitenkin yksi ja sama. Riutunutkin Ori Eripura toipuu oikealla hoidolla ja rehulla osaavamman omistajan hoidossa. Heikommin tuottavista yrityksistä tekee mielenkiintoisia se, että ne voivat sisältää melkoista piilopotentiaalia ja se, että niiden hinnat ovat silti edullisia verrattuna huipputrimmissä oleviin, saman alan yrityksiin.
Menestystekijät voivat hyvinkin olla piilossa ja hyödyntämättä pahnojen pohjalla. Aika monesti huonoimmassakin yrityksessä on sentään jotain käyttökelpoista ostettavaa, joskus ei muuta kuin kelpo kalusto hyvin edullisesti. Kannattaa katsella myytäviä yrityksiä avoimin mielin ja omasta tarpeesta lähtien, eikä tuijottaa vain sen yhtä huonointa tai parasta ominaisuutta. Yrityksiä, joissa joka asia olisi optimissa, ei ole kuin taloustieteen kirjoissa. Parhaimmallakin on heikkoutensa, ja huonoimmallakin vahvuutensa. Pitää etsiä sopivinta, ei parasta.
Mikään yritys ei ole perillä tai edes huipulla. Jos niin on, tai niin luulee olevan, siitä ei sitten ylemmäs enää pääse ja kohta ovat muut rinnalla. Huipulla olo on kuin seisoisi suolla painuvan kepin nokassa. Jos ei jatkopalaa ylöspäin löydy, kohta on suossa. Yrityksen menestys on jatkuvaa edellä olemista, ei maalin tuloa. Hyvän yrityksen ominaisuuksia, piileviä tai näkyviä, ovat yhtä lailla sen elinkelpoisuus, potentiaali ja kyky kehittyä.
Ostajana kysy itseltäsi, mitä minä tekisin tällä firmalla, jos se olisi minun? Kumpi on todennäköisempää sinun kyvyilläsi, että pystyt tekemään huonosta hyvän, vai huippuhyvästä vielä paremman? Jos arvioit, että et kykene tekemään asioita edes jossain suhteessa entistä omistajaa paremmin, firma ei ehkä ole sinulle sopiva, olipa se sitten huono tai huippuhyvä.
Juha Rantanen
Kirjoittaja on Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja
