Uusyrityskeskukset luovat edellytyksiä työnantajayrittäjyydelle
Yrittäjyys on ollut jo pitkään vahvassa nosteessa, eikä viime vuosien kriisitkään ole juuri muuttaneet yritysten kokonaismäärän positiivista kehitystrendiä. Yrittäjyysaktiivisuus on säilynyt korkealla tasolla ja varsinkin yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt. Positiivisen yleiskehityksen varjoon jää kuitenkin usein se tosiseikka, että mikrotyönantajayritysten määrä on ollut jo vuosia laskusuunnassa. EK:n työnantajayrityskatsauksen mukaan alle 10 henkilön mikrotyönantajia on viimeisimpien tilastojen mukaan noin 64 000 kappaletta, mikä on 8 000 yritystä vähemmän kuin vuonna 2013.
Tämä johtuu osin yrittäjyydessä tapahtuneesta muutoksesta, jossa monet yksinyrittäjät laajentavat toimintaansa mieluummin verkostoitumalla toisten yrittäjien kanssa kuin palkkaamalla omia työntekijöitä. Tämä voi olla järkevää joko yritystoiminnan luonteesta johtuen tai seurausta työllistämiseen liittyvistä erilaisista riskeistä, kustannuksista ja velvoitteista, jotka voivat nostaa varsinkin ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä.
Työnantajayritysten määrä on pienentynyt myös yrittäjien ikääntymisen ja jatkajapulan seurauksena. Tämä koskettaa varsinkin sellaisia mikrotyönantajayrityksiä, joissa yritystoiminta henkilöityy vahvasti omistajayrittäjään ja perustuu hänen osaamiseensa. Tällaisissa yrityksissä sopivan jatkajan löytäminen voi olla joskus vaikeaa, vaikka yritys sinänsä olisikin kannattava ja elinkelpoinen. Vuosittain arviolta parituhatta toimintakykyistä yritystä joutuu lopettamaan toimintansa jatkajapulan takia.
Tämä negatiivinen kehityssuunta pitää tunnistaa päättäjien keskuudessa ja löytää ratkaisuja työllisyydelle epäedullisen mikrotyönantajayrityskadon pysäyttämiseksi. Yksi tehokas ja työnantajayrittäjyyden edistämisessä vielä hieman alihyödynnetty kanava on valtakunnallinen Uusyrityskeskus-verkosto. Siihen kuuluu tällä hetkellä 31 Uusyrityskeskusta, jotka antavat yrittäjyydestä kiinnostuneille maksutonta neuvontaa ja edistävät kestävän yritystoiminnan syntymistä eri puolilla Suomea. Viime vuonna Uusyrityskeskuksilla oli noin 13 000 asiakasta ja neuvonta toimi kätilönä 7 000 uuden kestävän yrityksen syntymisessä.
Ennen koronakriisiä tehdyn vaikuttavuustutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia neuvonnan kautta syntyneistä yrityksistä oli toiminnassa vielä viiden vuoden kuluttua perustamisestaan. Luku on poikkeuksellisen korkea, sillä kaikista aloittaneista yrityksistä osuus on vain noin 50 prosenttia. Lisäksi neuvonta näyttäisi lisäävän työnantajayrittäjyyden todennäköisyyttä, sillä Uusyrityskeskusten kätilöimissä yrityksissä keskimääräinen työntekijämäärä oli yritysten viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana tuplaantunut 1,3 henkilötyövuodesta 2,6 henkilötyövuoteen. Tämä on merkittävää tilanteessa, jossa muutoin virta mikrotyönantajasta takaisin yksinyrittäjäksi vaikuttaa jopa suuremmalta kuin yksinyrittäjästä työnantajaksi.
Merkityksetöntä ei ole sekään, että yritysneuvojien antama sparraus alkuvaiheessa näyttäisi lisäävän yrittäjien valmiutta hyödyntää jatkossa myös muita tarjolla olevia yksityisiä ja julkisia yrityspalveluja. Kokemus neuvonnasta siis lisää yrityspalvelujen käyttöä, mikä taas yleensä vaikuttaa positiivisesti yrittäjien suoriutumiseen ja kasvuaikomusten toteutumiseen.
Alueelliset Uusyrityskeskukset tekevät merkittävää työtä yrittäjyyden eteen joka päivä. Niiden asiantunteva, puolueeton, luotettava ja maksuton neuvonta luovat edellytyksiä kestävälle yritystoiminnalle, niin yksinyrittäjyydelle kuin työllistävän yrittäjyyden yleistymiselle.
Jari Huovinen
Kirjoittaja on Elinkeinoelämän Keskusliiton johtava asiantuntija sekä Suomen Uusyrityskeskukset ry:n hallituksen varapuheenjohtaja.
