Jokaisella yrityksellä on tavaramerkki – kolme vinkkiä sen suojaamiseen
Jokaisella yrityksellä on tavara tai palvelu, jota se myy asiakkailleen, ja tällaisella tavaralla tai palvelulla on vääjäämättä jokin kaupallinen nimi. Tavaran tai palvelun nimi, eli tavaramerkki, voi olla sama kuin yrityksen nimi tai se voi olla siitä täysin erillinen. Esimerkiksi HMD Global niminen yritys valmistuttaa nykyisin NOKIA-tavaramerkillä myytäviä puhelimia. Makia Oy:n vaatteet myydään puolestaan pääosin MAKIA-tavaramerkin alla. Jokaisen pk-yrityksen pitäisi huolehtia tavaramerkkinsä suojaamisesta vähintään kansallisesti.
Aiemmin tänä vuonna julkistettiin laaja tutkimus “Intellectual property rights and firm performance in the European Union”. Sen mukaan IPR-oikeuksiaan suojanneilla yrityksillä on enemmän työntekijöitä ja myös enemmän liikevaihtoa työntekijää kohti. Tutkimuksen mukaan pk-yritys hyötyy IPR-suojauksista keskimääräisesti enemmän kuin suuryritys. Suomalaiset pk-yritykset sijoittuvat suojausaktiivisuudessaan EU:n heikoimpaan kolmannekseen.
Kolme vinkkiä hyvään hakemukseen
Tavaramerkillä yritys saa yksinoikeuden oman tuotteen tai palvelun nimeen. Suomalainen tavaramerkkihakemus tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), ja oikeus merkkiin rajoittuu Suomeen. EU-tavaramerkkihakemus, joka käsittää koko EU:n ja siten myös Suomen, tehdään EU:n teollisoikeuksien virastolle (EUIPO). Hakemus tehdään sähköisesti vastaanottavan viraston omassa järjestelmässä.
Tehtiinpä hakemus sitten vain Suomessa tai koko EU:n laajuisena, on hakemuksessa kolme seikkaa, jotka on syytä erityisesti huomioida.
1. Suojattavan merkin tulee olla erottamiskykyinen
Tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksenä on se, että merkki on ”erottamiskykyinen”. Merkki ei ole erottamiskykyinen, jos se kuvailee tuotteen tai palvelun lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa, palvelujen suoritusajankohtaa taikka muuta tavaroiden tai palvelujen ominaisuutta.
Esimerkiksi merkki ”DeLuxe” ilmaisee tuotteen laatua, ja merkki ”24/7” ilmaisee sitä, että palvelu on saatavilla vuorokauden ympäri. Merkki ”Slim” ateriankorvikkeille ilmaisee käyttötarkoitusta, eli sitä että tuotetta käytetään laihduttamiseen.
Tuotteita tai palveluja kuvailevat nimet ovat sellaisia, että niiden pitää olla vapaasti kaikkien elinkeinonharjoittajien käytettävissä. Tämän vuoksi niihin ei lähtökohtaisesti voi saada yksinoikeutta. Sekä PRH että EUIPO arvioivat haetun merkin erottamiskyvyn. Jos merkki on erottamiskyvytön, ei rekisteröintiä myönnetä eikä maksettuja viranomaismaksuja palauteta.
2. Valitse oikea merkkityyppi
Tavaramerkki voidaan suojata useassa muodossa. Yleisin on niin sanottu sanamerkki, joka suojaa sanan sinällään riippumatta sen esitysasusta (koko, väri, fontti, jne.). Suojan kohteena on siis itse sana, ja useimmiten kannattaakin ensisijaisesti suojata sanamerkki.
Yrityksen kannattaa useimmiten suojata myös tuotteen tai palvelun logo. Logon suojaaminen on erityisen tärkeää silloin, kun siihen sisältyy omaperäisiä graafisia elementtejä. Kuviomerkki suojaa siihen sisältyvän sanan ja graafisen elementin yhdistelmän sellaisena kuin se on merkissä esitetty. Kuviomerkkirekisteröinti on erityisen hyödyllinen silloin, kun merkin käsittämä sana on erottamiskyvytön tai merkissä oleva graafinen osio on erityisen huomiota herättävä.
3. Laadi tavara- ja palveluluettelo riittävän kattavaksi
Tavaramerkkioikeus kohdistuu aina tiettyihin tavaroihin ja palveluihin. Nämä tavarat ja palvelut tulee ilmoittaa hakemuksessa. Hakemuksessa ilmoitetut tavarat ja palvelut määrittelevät yksinoikeuden laajuuden.
Tavaraluetteloa tehdessä kannattaa miettiä seuraavia kysymyksiä:
- Mitkä omat tuotteet/palvelut tällä hetkellä ovat
- Mihin tuotteisiin/palveluihin voitaisiin laajentaa lähitulevaisuudessa
- Myydäänkö tuotteita omassa verkkokaupassa, jolloin merkki tulee suojata myös vähittäismyyntipalveluille
- Mitä liitännäispalveluja tuotteeseen tai palveluun liittyy (huolto, korjaus, asennus, nettimyynti, mobiilisovellus, jne.)
Yritysten itse tehtyjen hakemusten suurimpana puutteena on usein liian suppeasti tehty tavara- ja palveluluettelo. Tavaraluettelon laatimiseen kannattaa käyttää riittävästi aikaa ja se kannattaa tehdä ennakolta EU-viraston TmClass-palvelussa. Tehdyn luettelon voi ladata esimerkiksi tekstitiedostona, josta se on helppo kopioida myöhemmin tehtävään hakemukseen.
Järjestämme 16.11.2021 klo 10 maksuttoman noin 45 minuutin webinaarin, jossa näytämme, miten tehdään hyvä tavaramerkkihakemus. Erityisesti käymme läpi merkin erottamiskykyyn ja hyvän tavaraluettelon laatimiseen liittyviä kysymyksiä. Kokemuksemme mukaan yritysten itse tehtyjen hakemusten suurimmat puutteet liittyvät juuri niihin. Näytämme lisäksi konkreettisesti live-demona, miten hakemus tehdään PRH:n sähköisessä palvelussa.
Webinaariin voi ilmoittautua osoitteessa www.tavaramerkki.fi/webinaari.
Erkki Holmila
Kirjoittaja on Ipriq Oy:n osakas ja IPR-lakimies.
