Kurssi kohti vastuullisuutta
Tuttuni kävi hiljattain Saksassa suurilla yritysmessuilla. Seminaaripuheenvuoroja kuunnellessa hänen huomionsa kiinnittyi siihen, että oli esityksen pääteema mikä tahansa, jokainen puheenvuoro käynnistyi yrityksen vastuullisuusviesteillä: startissa kerrottiin järeistä teoista ja vastuullisuustyön rakenteista yrityksessä, tai vaihtoehtoisesti painotus oli etenemissuunnitelman kuvauksessa.
Vastuullisuus on yhä tärkeämpää yrityksille. Suunnan vahvistavat myös tutkimukset. Esimerkiksi FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimuksessa havaittiin, että vastuullisuus on noussut yritysten ylimmän johdon agendalle ja sitä johdetaan entistä organisoidummin. Deloitten alkuvuonna julkaisema vähittäiskauppatutkimus kertoi, että yli 70 prosenttia johtavista alan yrityksistä on lisännyt vastuullisuusinvestointejaan. OP:n vuoden 2023 Suuryritystutkimukseen vastanneista peräti 83 % koki painetta tiukentaa tai uudistaa alihankintaketjuaan vastuullisuussitoumusten vuoksi. Nämä vain muutamina poimintoina.
Aaltoja ja tsunameja
EU:n yritysvastuu- ja kestävyyssääntelyn saralla tapahtuu paljon. Jopa sääntelytsunamista on puhuttu. EU-taksonomia, kestävyysraportointidirektiivi ja EU:n yritysvastuulaki tuovat muutoksia myös suomalaisille yrityksille, ja muutokset koskettavat kaikenkokoisia toimijoita. Suuremmat yritykset ulottavat vastuullisuusvaatimuksia toimitusketjuihin ja sitä kautta pienempiin yrityksiin.
Kuluttajat seuraavat yhä valppaammin yritysten vastuullisuuden ja kestävän kehityksen painotuksia. Kaupan liiton viime syksynä julkaiseman, digikuluttajan vastuullisuusasenteisiin pureutuvan tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista pitää kestävien tuotteiden ostamista vastuullisen kuluttajan mittarina, ja noin 70 prosenttia suomalaista on myös valmis maksamaan korkeampaa hintaa kestävistä tuotteista. Kuluttajat myös vaativat yhä läpinäkyvämpää ja luotettavampaa tietoa ostopäätöksensä tueksi.
Työntekijöillekin vastuullisuuden painotukset ovat yhä tärkeämpiä. Vastuullisuustyö ja -teot puhuttelevat ja motivoivat paitsi nuoria, myös pidempään työelämässä olleita. Toisaalta kilpailu osaajista kovenee. Vastuullisuus voi olla vahva kilpailu- ja vetovoimatekijä parhaiden kyvykkyyksien saamisessa mukaan juuri sinun joukkueeseesi.
Rahoittajat ja sijoittajat tähystävät yhä kiinnostuneempina kohti vastuullisuusdataasi ja -toimiasi. Kestävän rahoituksen taksonomia tuo tullessaan sen, että pankit arvioivat yhä tarkemmin rahoituskohteidensa ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tällä kaikella on kytkös siihen, saako yrityksesi tulevaisuudessa rahoitusta ja mihin hintaan.
Niin asiakkaat kuin muut sidosryhmien edustajat haluavat tietää yhä enemmän yrityksesi vastuullisuudesta, tavoitteista, mittaamisesta ja tuloksista. Ei siis ihme, että Saksan-messuillakin vastuullisuusviestit välitettiin heti kärkeen. Yhä useampi yritys myös tavoittelee yritysvastuun väylällä rohkeasti edelläkävijyyttä, erottautumista ja kilpailuetua. Jotta hyvä maine seuraa tekoja, myös uskottavaan ja luotettavaan viestintään satsataan.
Tukea liikkeellelähdössä
Mahdollisuuksien ja muutostarpeiden kasvu voi herättää huolta. Mihin juuri meidän kannattaa tarttua, mihin on jopa välttämätöntä panostaa? Onneksi löytyy työkaluja ja karttoja, jotka tukevat liikkeelle lähtemistä ja oman suunnan löytämistä.
Esimerkiksi Kaupan liiton Kestävän liiketoiminnan johtamisen työkalu on kehitetty erityisesti kaupan alan pk-yritysten tarpeisiin. Se sisältää tarkistuslistoista koostuvan Kestävän liiketoiminnan johtamisen työkalun sekä Kerro vastuullisuudesta – vinkkejä viestintään -oppaan. FIBSin ja 4FRONTin kehittämän Yritysvastuun itsearviointi -verkkotyökalun avulla yritykset voivat arvioida, kehittää ja vertailla vastuullisuustoimintaansa systemaattisesti. Maailman suurin yritysvastuualoite UN Global Compact tarjoaa niin raportoinnin kuin kehittämisen työkaluja ja koulutuksia.
Uusia työkaluja syntyy ajankohtaisten aiheiden ympärille. Esimerkiksi kuumaan kiertotalous-teemaan iskee kiinni Kiertotalous kuluttajakaupassa -hanke, jonka puitteissa julkaistaan tänä keväänä Kiertotalous kuluttajakaupassa -pelikirja. Pelikirjaan kootaan tietoa mm. kuluttajakaupan kiertotalouspotentiaalista, parhaista käytännöistä ja alan tarpeista kiertotalouteen siirtymiseksi sekä tarkistuslistoja ja ohjeita yrityksille.
Kuluttajakaupan vastuullisuuteen syventyy myös Business Finlandin Experience Commerce Finland -ohjelmassa viime marraskuussa julkaistu Sustainability Playbook. Työkalu kokoaa mm. tietoa vastuullisuustyökalusta sekä esimerkkejä kuluttajakaupan arvoketjuun, strategiaan ja markkinointiin liittyen.
Voimaa yhteisöstä
Oman alan foorumi ja yhteisö voi auttaa pysymään ajan tasalla viimeisimmästä tiedosta ja juuri omalle alalle olennaisista muutoksista ja kysymyksistä.
Esimerkiksi Kaupan liitossa vastuullisuuden teemat kulkevat mukana niin työelämän kehittämisen, elinkeinopolitiikan, tutkimustoiminnan kuin viestinnän sisällöissä. Liitto seuraa tiiviisti kotimaan ja EU:n lainsäädäntöä ja vaikuttaa hyvin toimivan kaupan ja kilpailukykyisen Suomen puolesta. Se keskustelee yritysten ja päättäjien kanssa tarpeista, viestii tulevista muutoksista ja kouluttaa jäsenyrityksiään ajassa kiinni.
Kaupan toimialan yhteiseksi tavoitteeksi määriteltiin viime vuonna kestävästi kilpailukykyinen kauppa. Liitto kehittää toimialatasoista vastuullisuuden seurantaa, ja koottua tietoa se hyödyntää kehittämistyössä, keskusteluissa sidosryhmien kanssa, edunvalvonnassa ja viestinnässä. Kiinnostavia yrityscase-esimerkkejä nostetaan Kaupan liiton verkkosivuille yhdessä oppimisenkin hengessä.
Väylää vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tiellä ei siis tarvitse raivata yksin. Verkostoista, työkaluista ja yhteistyöstä kannattaa ammentaa myötätuuli oman yrityksen tueksi ja etenemisen vauhdittajaksi.
Pia Pere-Vanhanen
Kirjoittaja on viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kaupan liitto ry:ssä.
