Suomalainen yrittäjyys säilyi vahvana vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Samalla yrittäjyyden taustalla näkyy selkeä muutos: yrityksen perustamisneuvontaan hakeutuu aiempaa enemmän korkeasti koulutettuja ja työttömiä työnhakijoita.
Aktiivisten uusien yritysten määrä pysyi lähes edellisvuoden tasolla, vaikka talouden ja työmarkkinoiden epävarmuus jatkuu.
Uusyrityskeskusten verkostossa uusia asiakkaita oli alkuvuonna 7 558, mikä on 9,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan neuvontakertojen määrä kuitenkin kasvoi 13,7 prosenttia ja nousi 12 642:een. Kehitys kertoo siitä, että yrityksen perustaminen vaatii entistä enemmän valmistelua, sparrausta ja asiantuntija-apua.
Uusyrityskeskusten neuvontapalveluissa näkyy, että yrittäjyyttä harkitsevien profiili muuttuu. Jo yli puolet uusista asiakkaista on korkeakoulutettuja, ja yrittäjyys nähdään yhä useammin mahdollisuutena hyödyntää omaa osaamista tai rakentaa uusi työura muuttuvilla työmarkkinoilla.
Yrittäjyyden osaamispääoma vahvistuu myös toimialoissa. Uusyrityskeskusten neuvonnan kautta perustetuissa yrityksissä korostuvat asiantuntija- ja palvelualat. Suurin toimiala oli ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, jonka osuus oli viidennes neuvonnan avulla perustetuista yrityksistä.
Luvut viittaavat siihen, että yrittäjyys toimii yhä useammin työelämän muutosten mahdollistajana. Kun yrittäjyyteen siirtyminen onnistuu sujuvasti ja alkavat yrittäjät saavat oikea-aikaista tukea, syntyy vahvempi perusta uusille yrityksille, työpaikoille ja talouskasvulle.
Liite: Alkavan yrittäjyyden tilannekuva 1–6/2026
Lähteinä käytetty Tilastokeskukselta tilattua aloittaneiden yritysten tilastoa sekä SUK verkostoraporttia, joka koostuu Uusyrityskeskusverkostolta kerätystä anonyymistä datasta koskien muun muassa asiakasmääriä, neuvontakäyntien määriä sekä asiakkaiden demografisia taustatekijöitä.
