Työvoimapalveluiden järjestämislaissa, starttirahan maksatuksen perusteissa on eriarvoisuutta. Järjestämislain eri tulkinta ja soveltaminen eri työllisyysalueilla johtaa starttirahan hakijan epätasa-arvoiseen ja ristiriitaiseen kohteluun.
Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (”järjestämislaki”) sääntelee starttirahan myöntämisestä henkilöasiakkaalle, joka aloittaa päätoimisen yritystoiminnan. Järjestämislain 99 §:n mukaan starttirahan tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa.
Järjestämislain soveltamisen ongelmaksi on muodostunut järjestämislain 101 §:n 3 momentti:
”Jos starttirahan saajalla on starttirahakauden aikana yritystoimintaan liittymättömiä tuloja tai hänen palkkakustannuksiinsa on myönnetty muuta julkista tukea, tulojen määrä vähennetään starttirahan määrästä.”
Ristiriitaisuutta tulkinnassa
Eri työllisyysalueet ympäri Suomea tulkitsevat ja soveltavat lakia eri tavalla käsitellessään starttirahakemuksia. Laissa taikka sen esitöissä ei ole löydettävissä miten kyseistä lain kohtaa tulisi tulkita ja soveltaa.
Osa työllisyysalueista tulkitsee järjestämislain 101§:n 3 momentin sanamuotoa siten, että starttirahan hakijan muut tulot vaikuttavat starttirahan maksatukseen muiden tulojen maksupäivän mukaisesti (maksuperusteinen tulkinta).
Esimerkki: Jos starttirahan hakijan työsuhde on päättynyt heinäkuussa, mutta lopputili maksetaan vasta elokuussa, josta alkaen myös starttirahaa haetaan, ei starttirahaa välttämättä myönnetä lainkaan elokuulta, koska elokuussa maksetut muut tulot katsotaan kohdistuvan samalle ajalle, jolloin starttirahaa on haettu myönnettäväksi.
Toiset työllisyysalueet sen sijaan tulkitsevat järjestämislain 101 §:n 3 momentin sanamuotoa siten, että starttirahan hakijan muut tulot vaikuttavat starttirahan maksatukseen muiden tulojen ansaintakauden mukaisesti (ansaintaperusteinen tulkinta).
Esimerkki: Jos starttirahan hakijan työsuhde on päättynyt heinäkuussa, mutta lopputili maksetaan vasta elokuussa, josta alkaen myös starttirahaa haetaan, ei elokuussa maksettu lopputili vaikuta starttirahan määrään lainkaan, koska elokuussa maksettu lopputili kohdistuu ajanjaksoon ennen starttirahakautta. Lopputili saattaa sisältää mm. lomakorvauksen, joka on tosiasiallisesti alettu kerryttää jo yli vuosi ennen työsuhteen päättymistä.
Järjestämislain eri tulkinta ja soveltaminen eri työllisyysalueilla johtaa starttirahan hakijan epätasa-arvoiseen kohteluun. Starttirahan saamisen edellytykset saattavat riippua täysin siitä, millä työllisyysalueella hakija starttirahaa hakee. Tämä rikkoo Suomen perustuslain 6 §:ää, jonka mukaan ihmisten tulee olla yhdenvertaisia lain edessä.
Suomen Uusyrityskeskukset ry ehdottaa, että lain tulkintaa vahvistetaan siten, että jatkossa kaikki työllisyysalueet ympäri maan soveltaisivat järjestämislain 101 §:n 3 momenttia siten, että starttirahan hakijan muut tulot vaikuttavat starttirahan maksatukseen muiden tulojen ansaintakauden mukaisesti.
Tämä tukisi järjestämislain 99 §:n tavoitetta, jonka mukaan starttirahan tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Maksuperusteinen tulkinta sen sijaan on omiaan vaarantamaan yrittäjän toimeentulon sekä lisäämään epätasa-arvoisuutta. Esimerkiksi työsopimuslain mukaan lopputili maksetaan viimeistään työsuhteen päättymispäivänä, ellei toisin ole sovittu esimerkiksi työsopimuksessa tai noudatettavassa työehtosopimuksessa. Työsuhteen päättymisen jälkeen starttirahan hakijan oikeus starttirahaan täysimääräisenä saattaa siis riippua siitä, minkä työehtosopimuksen alla hän on aikaisemmin työskennellyt tai mitä työsopimuksessa on sovittu lopputilin maksuajankohdasta. Näkemyksemme mukaan tämä on kohtuutonta ja ristiriidassa starttirahan myöntämisen tarkoituksen kanssa.
Anneli Komi
toimitusjohtaja
Suomen Uusyrityskeskukset ry
Daniela Bertel
työmarkkina-asiantuntija, OTM | Legal Adviser,
Labour Market, LL.M. / Kaupan liitto
Suomen Uusyrityskeskukset ry hallituksen jäsen
