Yrittäjyyden tukemisen pitää näkyä arjen päätöksissä eikä vain puheissa – ansaintaperusteinen starttirahan maksatus on esimerkki tästä

Suomessa yrittäjyyden edistäminen mainitaan hallitusohjelmissa ja strategioissa, mutta todelliset vaikutukset syntyvät arjen päätöksissä ja käytännön toimissa. Starttiraha on yksi tärkeimmistä keinoista turvata uuden yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan alkuvaiheessa. Sen tarkoituksena on mahdollistaa rohkea hyppy yrittäjyyteen ilman kohtuutonta taloudellista riskiä. Starttirahan myöntää ja maksaa työllisyysalueet. 

Käytännössä starttirahan maksatuksessa on merkittäviä eroja eri puolilla Suomea. Lain (työvoimapalveluiden järjestämislaki 101 §, 3 mom.) tulkinnassa on kaksi vaihtoehtoa: maksuperusteinen ja ansaintaperusteinen. Maksuperusteisessa mallissa muut tulot huomioidaan niiden maksupäivän mukaan, kun taas ansaintaperusteisessa mallissa tulot kohdistetaan sille ajalle, jolloin ne on ansaittu. Tämä ero johtaa siihen, että yrittäjän oikeus starttirahaan voi riippua täysin siitä, millä alueella hakemus käsitellään ja jopa siitä, milloin esimerkiksi edelliseen työsuhteeseen liittyvät tulot maksetaan (katso 11.11.2025 julkaistu kannanotto).

Lain sanamuoto antaa mahdollisuuden molempiin tulkintoihin, mutta kun valinta on tehtävä, on yrittäjyyden näkökulmasta selvästi perustellumpaa valita ansaintaperusteinen malli. On hyvä muistaa, että starttiraha on jo myönnetty budjetista, joten tulkintatavalla ei ole taloudellista merkitystä – ainoa merkittävä asia on se, että ansaintaperusteinen tulkinta tukee yrittäjyyttä ja mahdollistaa yhdenvertaisen kohtelun koko maassa. 

Onkin erityisen tärkeää nostaa esiin ne työllisyysalueet, joissa on jo ymmärretty yrittäjyyden merkitys ja joissa ansaintaperusteinen maksatusmalli on otettu käyttöön. Näillä alueilla yrittäjyyttä tuetaan aidosti ja arvostetaan sitä, että uudet yrittäjät saavat tasapuoliset mahdollisuudet. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten ruohonjuuritason päätöksillä voidaan edistää yrittäjyyttä ja tehdä hallitusohjelmien tavoitteista totta. Nämä alueet näyttävät mallia koko Suomelle. 

Nyt tarvitaan käytännön tekoja kaikilta starttirahan myöntäjiltä ja maksajilta. On aika näyttää, että yrittäjyyttä tuetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla, ei vain puheissa vaan myös arjen päätöksissä. Niin kauan kuin puheet ja teot ovat ristiriidassa, emme etene. Ansaintaperusteinen starttirahan maksatus on askel kohti oikeudenmukaisempaa ja yrittäjäystävällisempää Suomea. Kehotamme kaikkia työllisyysalueita käyttämään maksatuksessaan ansaintaperusteista tulkintaa.

Anneli Komi
toimitusjohtaja
Suomen Uusyrityskeskukset ry

Daniela Bertel
työmarkkina-asiantuntija, OTM Legal Adviser
Labour Market, LL.M. / Kaupan liitto
Suomen Uusyrityskeskukset ry hallituksen jäsen