08.10.2024 | Laura Liiber

Uusyrityskeskusten opintomatka Brysseliin: Suomi, innovaatio ja päätöksenteko

Suomen Uusyrityskeskukset ry ja sen verkostoon kuuluvia yritysneuvontapalveluiden tuottajia kävi tutustumassa EU:n päätöksentekoon ja yrittäjyyttä edistäviin toimiin. Aloitimme vierailumme tiistaina 24.9.2024 Euroopan unionin vierailijakeskuksessa Brysselissä. Vierailun järjesti Anne Parantainen, joka korosti EU:n roolia merkittävämpänä kuin yleisesti mediassa kerrotaan. Esittelyssä painotettiin myös EU:n neuvoston ja parlamentin yhtenäisen kannan tärkeyttä päätöksenteossa, sekä ministerien säännöllisiä käyntejä keskuksessa osana unionin toimintaa. 

Suomen EU-edustusto edistämässä myös yrittäjyyden asemaa  

Suomen EU-edustustossa vierailun avasi tiedottaja Marjo Hakkarainen, joka esitteli edustuston toimintaa. Suomen pysyvä edustusto edustaa Suomea EU:ssa ja edistää maamme etuja osallistumalla aktiivisesti päätöksentekoon. Edustustossa työskentelee noin 112 henkilöä, joista suurin osa on Helsingistä lähetettyjä virkahenkilöitä. Lisäksi Brysselissä toimii Suomen Belgian suurlähetystö sekä Nato-edustusto, joilla on yhteinen hallinto pysyvän edustuston kanssa. 

Esityksessä käsiteltiin EU:n päätöksentekojärjestelmää, johon kuuluu seitsemän virallista toimielintä, kuten Eurooppa-neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti. Edustusto osallistuu EU:n monivaiheiseen valmistelutyöhön, joka alkaa neuvoston työryhmistä ja jatkuu jäsenmaiden suurlähettiläiden Coreper-komiteaan, ennen kuin ministerit vahvistavat päätökset. 

Kävimme läpi ajankohtaisia teemoja: EU:n tukea Ukrainalle, puolustusteollisuuden kehittämistä ja muuttoliikkeen hallintaa. Lisäksi keskustelimme maatalouden haasteista, Lähi-idän humanitaarisesta tilanteesta ja EU:n vihreästä siirtymästä. 

Marjon esityksen jälkeen budjetti- ja talouskysymysten erityisasiantuntija Päivi Valkama käsitteli EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) valmistelutilannetta ja siihen vaikuttamista. Hän esitteli EU:n budjetin perusrakenteen, johon kuuluvat monivuotinen rahoituskehys ja vuosittainen talousarvio, sekä korosti, että budjetin on perustuttava tasapainoisiin tuloihin ja menoihin, ja menot vaativat aina oikeudellisesti velvoittavan säädöksen. 

Päivi valotti myös tulevan rahoituskehyksen (2028–2034) valmisteluprosessia. Komission tulee esittää ehdotus EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi viimeistään kesällä 2025. Suomen ennakkokantojen mukaan budjettitaso halutaan säilyttää kohtuullisena, mutta lisärahoitusta voidaan harkita keskeisiin kohteisiin, kuten itärajaan, puolustukseen ja RescEU-ohjelmaan. 

Budjetin osalta korostettiin myös maatalous- ja koheesiopolitiikkaa. Suomi pyrkii saavuttamaan maataloudelle mahdollisimman korkean saannon ottaen huomioon luonnonolosuhteet, jotka ovat pohjoisilla alueilla haastavat. Koheesiopolitiikan osalta Suomen painopisteenä on erityisrahoituksen kohdistaminen Itä-Suomen ulkoraja-alueille. 

Päivi nosti esiin myös budjetin strategiset tavoitteet, kuten EU:n kilpailukyvyn vahvistamisen yhdistämällä erilaisia ohjelmia (esimerkiksi Erasmus+ ja Horisontti Eurooppa), yhdeksi laajaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi hän korosti innovaatiokokeilujen merkitystä ja byrokratian vähentämistä, viitaten komission lupaukseen vähentää hallinnollista taakkaa 25–35 prosentilla.  

Vierailun aikana keskusteltiin myös ajankohtaisista kysymyksistä ja Suomen näkemyksistä, kuten itärajan merkityksestä, EU:n vahvojen ulkorajojen tärkeydestä sekä puolustusrahoituksen ja -tutkimuksen roolista. Keskusteluun sisältyi pohdintaa siitä, kuinka USA:n vaalit ja globaali poliittinen tilanne voivat vaikuttaa EU:n budjettipolitiikkaan. Innovaatioiden tukemiseksi Suomi haluaa hallinnollisen byrokratian vähentämistä, jotta uusien kokeilujen toteuttaminen helpottuisi. 

Esitys antoi kattavan kuvan EU-budjetin monimutkaisesta valmisteluprosessista ja korosti, kuinka Suomen ennakkovaikuttaminen on keskeistä sen varmistamiseksi, että budjetissa huomioidaan Suomen kannalta tärkeät asiat. Suomen pysyvä edustusto tekee merkittävää työtä edistäessään Suomen etuja ja vaikuttaessaan EU:n päätöksentekoon.  

Meidän näkökulmastamme erityisen mielenkiintoisia ovat EU:n budjetin osa-alueet, jotka tukevat innovaatiota ja yrittäjyyttä. Pidämme myös merkittävänä byrokratian vähentämistä ja innovaatiokokeilujen helpottamista, sillä tämä voisi luoda yrittäjille joustavamman ja houkuttelevamman ympäristön kehittää uusia liiketoimintamalleja. Puolustusrahoitukseen ja EU:n vahvoihin ulkorajoihin liittyvät kysymykset ovat tärkeitä yrittäjyyden ja liiketoiminnan turvallisen toimintaympäristön varmistamiseksi erityisesti rajaseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla. 

Kuntaliiton Brysselin toimistolla merkittävä rooli  

Päätimme iltapäivän vierailumme Kuntaliiton EU-toimistolle, jossa toimistonjohtaja Ilari Havukainen esitteli Kuntaliiton EU-vaikuttamistyötä. Kuntaliiton Brysselin toimisto on ollut toiminnassa jo vuodesta 1992, ja sen keskeisenä tehtävänä on vahvistaa Kuntaliiton edunvalvontaa EU-tasolla. Toimiston rooli on merkittävä erityisesti suomalaisia kuntia ja alueita koskevassa päätöksenteossa. 

Kuntaliiton EU-edunvalvonta perustuu kuntien tarpeisiin ja Euroopan komission työohjelmaan. Kuntaliitto pyrkii turvaamaan suomalaisten kuntien toimintaedellytyksiä ennakoivalla ja oikea-aikaisella vaikuttamisella. Lisäksi Kuntaliitto hyödyntää EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Vuoden 2024 painopisteet ovat: 

1. EU:n ohjelmakausi 2021–2027 – elvytys ja kasvu keskiössä. 

2. EU:n kaupunkipolitiikka – kaupungit elinvoiman edistäjinä ja talouden moottoreina. 

3. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). 

4. Euroopan digitaalinen valmius. 

Kuntaliitto pyrkii vaikuttamaan erityisesti vihreän siirtymän edistämiseen EU-tasolla, jotta ilmastotavoitteet ja sääntely ovat kunnille ennakoitavia ja toteutettavissa. Kunnat ovat usein ensisijaisia toteuttajia, kun EU-lainsäädäntöä toimeenpannaan paikallistasolla. Kuntaliitto korostaakin paikallisen toimeenpanon ulottuvuuden huomioimista jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa, jotta kuntien rooli ja tarpeet voidaan ottaa huomioon. 

Verkostoitumisella on suuri merkitys ja Kuntaliiton toimisto tekee aktiivista verkostoyhteistyötä muun muassa Suomen Brysselin aluetoimistojen ja Euroopan Alueiden komitean kanssa. Yhteistyön ja tiedonvaihdon kautta Kuntaliitto pyrkii varmistamaan, että suomalaisten kuntien erityispiirteet ja tarpeet tulevat esille ja huomioiduksi EU-tason päätöksenteossa. 

Suomen Uusyrityskeskusten on äärettömän tärkeää päästä mukaan näihin verkostoihin, joissa kunnalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon vaikutetaan. Kunnat toimivat monesti porttina uusille innovaatioille ja palveluille, ja onkin olennaista saada meidän osaamisemme ja innovaatiomme osaksi tätä keskustelua ja päätöksentekoa. Meidän tulisi keskittyä viemään englanninkielistä ja suoraan käyttökelpoista dataa Brysseliin, jotta se voidaan esittää konkreettisena tietona ja ratkaisuna paikallisten yrittäjien tarpeisiin. Näin voisimme vaikuttaa EU-päätöksentekoon ja tuoda mukanamme uusia mahdollisuuksia yritysten kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. 

Kuntaliitto on esittänyt selkeät tavoitteet EU-vaalikaudelle 2024–2029. Ne painottavat ihmislähtöistä politiikkaa ja kuntien roolin vahvistamista vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa ja varmistaa, että EU-sääntelyssä ja rahoituksessa otetaan huomioon Suomen geopoliittinen asema sekä saavutettavuus.  

Tässä kontekstissa Suomen Uusyrityskeskusten rooli on entistä tärkeämpi: on varmistettava, että uudet innovaatiot ja yrittäjyysratkaisut saavat näkyvyyttä ja pääsevät osaksi vihreän siirtymän kehitystä ja digitaalisen infrastruktuurin vahvistamista EU-tasolla. 

Helsinki EU Office tekee tiivistä yhteistyötä kaupunkien ja oppilaitosten kanssa 

Esityksen jälkeen Helsinki EU Officen Hilu Kangas-Ranta kertoi EU:n elinkeinopolitiikan suunta-alueista pk-seudun kaupunkien ja ammattikorkeakoulujen näkökulmasta. Hilu korosti, että pääkaupunkiseudulla on keskeinen rooli innovaatioiden ja osaamisen kehittämisessä sekä niiden saattamisessa markkinoille.  

Kaupunkien ja oppilaitosten tiivis yhteistyö on avainasemassa, kun pyritään hyödyntämään EU:n rahoitusinstrumentteja ja ohjelmia, kuten Horisontti Eurooppa ja Digital Europe. Nämä tukevat elinkeinoelämän kasvua ja kestävää kehitystä. Pääkaupunkiseudun toimijat, kuten kaupungit ja ammattikorkeakoulut, panostavat yhä enemmän digitalisaatioon ja vihreään siirtymään, jotka ovat myös EU:n strategisia painopisteitä.  

Hilu huomautti, että pk-seudulla pyritään hyödyntämään EU:n tarjoamia mahdollisuuksia ja rahoitusta aktiivisesti. Yhteistyön tiivistäminen EU-tason päätöksentekijöiden kanssa on tärkeää, jotta alueen näkemykset ja tarpeet tulevat huomioiduiksi EU:n politiikkatoimissa. 

Laura Liiber
Kirjoittaja työskentelee verkostokoordinaattorina Suomen Uusyrityskeskuksissa