Kuluva vuosikymmen on ollut tähän saakka melkoisten mullistusten aikaa. Globalisaatio on näyttänyt meille nurjan puolensa ensin pandemian ja sittemmin sotien vaikutuksesta. Suomen kansantaloudelle aika on ollut vaikea ja monin tavoin meitä koetteleva.
Ihmiskunnan historiaan tälle vuosikymmenelle kirjataan myös tekoälyn uuden aikakauden alku generatiivisen tekoälyn kehittymisen myötä. Tekoälyn käytön nopea lisääntyminen on synnyttänyt valtavan globaalin murroksen, jonka ennustetaan jatkuvan vähintään tämän vuosikymmenen loppuun ja joidenkin arvioiden mukaan vielä vuosia siitä eteenkin päin.
Tultuani itse työelämään 1990-luvulla sain nähdä, millainen murros internetin käytön laajenemisesta syntyi. Työskennellessäni nykyisin tiiviisti tekoälyn parissa on ollut antoisaa vertailla näiden kahden murroksen yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Yhteistä näille kummallekin murrokselle on ensinnäkin se, että kummankin yhteydessä on syntynyt omanlaisensa ”hypetys” eli ilmiö, jossa hyötyjä ja mahdollisuuksia ylikorostetaan samalla kun kriittinen tarkastelu on joko vähäistä tai puuttuu kokonaan. Toisekseen odotusarvot murroksen vaikutuksista ovat olleet suuret sekä internetin ja sitä seuranneen digitalisaation kuten nyttemmin tekoälyn suhteen.
Tekoälyhypen taustalta löytyy nyt kuitenkin aivan erilainen ja todellinen muutoskyvykkyyden voima kuin koskaan ennen. Siksi tässä murroksessa ei ole varaa jättäytyä sivuun, vaan on hypättävä jo liikkeellä olevaan junaan. Tekoälyn avulla voidaan automatisoida rutiinejamme, tehdä monia asioita paljon aiempaa helpommin ja saada aiemmin näkymätön näkyväksi.
Valitettavasti tekoälyyn liittyvät huonot uutiset liittyen työpaikkojen menetykseen voivat myös toteutua. Erityisesti juuri nyt, kun taloudessa on haasteita houkutus hyödyntää tekoälyä säästökeinona on erityisesti olemassa oleville yrityksille ja organisaatioille houkuttelevaa.
Edellä mainitut tekijät nostavat esille uusien yritysten perustamisen tärkeyden tässä ajassa. Niihin on luontevaa juurruttaa alusta saakka kyvykkyydet hyödyntää tekoälyä ja vahvistaa samalla kulttuuria, joka pitää sisällään alusta saakka pyrkimyksen skaalautuvaan liiketoimintaan ja kasvuun. Tekoäly on myös valtava uusi resurssi yritysneuvontaan liittyen ja sen käyttöä tulisi systemaattisesti lisätä palveluissa, joiden tehtävänä on etsiä uusia työllistymisen ja työllistämisen keinoja.
Tekoälyn eettisiä ja muita haasteita on hallittava, mutta sitä on kasvavassa määrin pystyttävä hyödyntämään sekä julkisella sektorilla että yrityksissä. EU varmasti pitää huolta sääntelystä tässäkin asiassa, meidän tehtävä on ottaa tekoälyn hyödyt avuksi ratkaisemaan isoja elinvoimahaasteitamme. Parhaiten tämä onnistuu tiiviillä yhteistyöllä yksityisen ja julkisen sektorin välillä.
Anssi Kuoppala
Kirjoittaja työskentelee aktiivisesti alkavien yritysten neuvonnan tekoälykehittämisen parissa perustamassaan FUTUAI Oy:ssä. Suomen Uusyrityskeskusten yhteisöjäsenenä FUTUAI auttaa neuvonnan laaja-alaisessa kehittämisessä ja uusien yritysten perustamisessa.
