Yrittäjä, harkitsetko kesätyöntekijän palkkaamista?
Kesälomakausi kolkuttelee jo ovella. Viimeistään nyt on aika käynnistää kesätyöntekijän rekrytointi, jos sellaiselle on tarvetta omassa yrityksessä. Kesätyöntekijä on usein monen yrittäjän ensimmäinen palkallinen työntekijä. Mitä kannattaa ottaa huomioon, kun palkkaa kesätyöntekijän?
Kirjoitin pari vuotta sitten blogitekstin aiheena ”Mitä asioita on hyvä huomioida ensimmäistä työntekijää palkatessa?”. Samat asiat pätevät myös kesätyöntekijän kohdalla. Alla kuitenkin muutamia nostoja ja erityishuomioita aiheeseen liittyen.
Kesätyö on monen ensikosketus työelämään
Kesätyöpaikan tarjoaminen nuorelle on yhteiskunnan kannalta arvokasta. Sillä on pitkäkantoisia vaikutuksia. Kesätyö on monelle se ihan ensimmäinen työpaikka, jossa opitaan tulevaisuuden työelämätaitoja. Nämä opit kantavat parhaimmillaan pitkälle tulevaisuuteen. Kesätöissä oleva nuori oppii itse suorittavan työn lisäksi muita työelämän kannalta välttämättömiä taitoja, kuten itsevarmuutta, ”hands on” -otetta, kommunikointitaitoja sekä ylipäätään elämänhallintaan liittyviä taitoja: Miten palaudun vapaa-ajalla, jotta jaksan työssä? Miten pyydän palautetta työstäni? Millainen työkaveri olen muille? Miten tarjoan hyvää asiakaspalvelua?
Selvitä mahdolliset tukimuodot nuoren palkkaamiseen
Jos kesätyöntekijän palkkaaminen on ajankohtaista, suosittelen vielä tarkistamaan, millaisia mahdollisia tukimuotoja palkkausta varten on saatavilla. Esimerkiksi useampi kunta ja kaupunki myöntävät nuorille kesätyöseteleitä, joiden avulla tuetaan nuorten työllistymistä ja yrityksen mahdollisuutta työllistää nuoria kesätöihin. Myös esimerkiksi kaupan alalla Kaupan liitto ja työntekijäpuoli ovat sopineet ”Tutustu ja tienaa – harjoitteluohjelman”, jonka avulla mahdollisimman moni yritys voi työllistää kahden viikon ajaksi peruskoululaisen tai lukiolaisen kertakorvauksella, joka on alhaisempi kuin työehtosopimuksessa määritellyt vähimmäispalkat. Näin myös koululaiset saavat omakohtaista kokemusta kaupan alan yritysten toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä käytännön työkokemusta.
Panosta perehdytykseen
Perehdytyksen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Sen lisäksi, että perehdytys on työnantajan velvollisuus, hyödyttää se yritystä. Yritys saa usein osaavamman ja sitoutuneemman työntekijän. Perehdytyksessä on syytä käydä läpi työpaikan pelisäännöt. Kun nämä ovat selvillä, voidaan välttyä turhilta ongelmatilanteilta ja väärinymmärryksiltä. Perehdytys luo myös raamit ja puitteet itse työn tekemiselle, sillä se konkreettisesti jalkauttaa työntekijän työhön. Parhaimmillaan nuori tuntee itsensä arvostetuksi ja oman työpanoksen antamisen merkitykselliseksi, mikä ruokkii ahkeruutta, innostusta ja halua näyttää kykyjään. Perehdytyksellä on myös tärkeä rooli työturvallisuuden kannalta, ja se voi toimia todisteena, jos koeaikapurku joudutaan tekemään työntekijän soveltumattomuuden vuoksi.
Tee kirjallinen työsopimus
Vaikka suullinen työsopimus on sinällään yhtä pätevä kuin kirjallinen, on työsopimuksen tekeminen kirjallisena ehdottomasti suositeltavaa myöhemmin esiintyvien epäselvyyksien (ja erinäisten väitteiden) välttämiseksi. 15-vuotias voi itse tehdä ja päättää työsopimuksensa. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen allekirjoittaa huoltaja tai nuori itse huoltajan suostumuksesta.
Määräaikaiselle sopimukselle perusteltu syy
Työsopimuksen määräaikaisuus ja sen peruste tulee aina olla kirjattuna työsopimukseen. Määräaikainen työsopimus edellyttää perusteltua syytä. Kesätyöntekijöiden kannalta yleisimmät syyt ovat sijaisuus (tavallisesti vuosilomalla olevien sijaistaminen) ja työn kausiluonteisuus tai jokin tietty projekti.
Määräaikaista työsopimusta solmittaessa on hyvä miettiä, halutaanko työsopimukseen sisällyttää irtisanomisehto, koska määräaikaista työsopimusta ei saa irtisanoa, ellei työsopimukseen ole erikseen kirjattu irtisanomisehtoa, ja työnantajalla tämän lisäksi on lain mukainen irtisanomisperuste.
Sovi koeaika
Koeajasta on aina sovittava työsopimuksessa. Koeajan kesto voi olla enintään 6 kuukautta. 12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Esimerkiksi jos työsuhteen kesto on 3 kuukautta, saa koeaika olla enintään 1,5 kuukautta.
Työturvallisuus
Työturvallisuus on sekä toimiala- että työpaikka- ja tehtäväkohtaista. Työturvallisuuslaki sääntelee yleisestä huolehtimisvelvoitteesta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tarpeellisilla toimenpiteillä pyritään minimoimaan mahdolliset haittatekijät, jotka muodostavat riskin työturvallisuudelle, esimerkiksi jossakin työtehtävässä se voi tarkoittaa suojalasien käyttöä.
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden työturvallisuus on huomioitava erityisen tarkasti, ja kyseisillä työntekijöillä saa teettää vain heidän kehitykseensä sopivaa työtä. Säännön huomioiminen on tärkeää erityisesti sellaisissa tehtävissä, joissa esimerkiksi tuotteiden käsittely on erityisen vaativaa ja riskialtista (esim. raskaiden koneiden ja laitteiden siirtely).
Alle 18-vuotiaan työntekijän työsuhteeseen sovelletaan yleisen työlainsäädännön lisäksi lakia nuorista työntekijöistä.
Lopuksi
Kesätyöntekijä on enemmän kuin ”vain kesätyöntekijä”. Parhaimmillaan hän on korvaamaton apu yrittäjälle ja tuo mukanaan myös uusia näkökulmia ja ideoita yritystoiminnan kehittämiseen. Tyytyväinen kesätyöntekijä on myös kuin kävelevä mainostaulu yritykselle. Varsinkin nuoret jakavat ja vertailevat paljon kokemuksistaan niin keskenään kuin muissa yhteyksissä.
Daniela Isoketo
Kirjoittaja toimii Kaupan liitossa työsuhdeasiantuntijana ja on Suomen Uusyrityskeskukset ry:n hallituksen jäsen
