Kun keskustelemme uusien jäsenten kanssa Uusyrityskeskusverkostoon liittymisestä, puhe kääntyy luonnollisesti verkostoon. Ja syystäkin. On aika arvokasta, että yritysneuvoja saa ympärilleen valtakunnallisen joukon kollegoja, joiden kanssa voi jakaa kokemuksia, kysyä neuvoa, kuulla hyvistä käytänteistä ja kehittää omaa tekemistä.
Jäsenyyteen kuuluu kuitenkin myös yksi oleellinen asia, josta emme tingi. Nimittäin laatu.
Uusyrityskeskus-nimen käyttäminen tarkoittaa samalla sitoutumista yhteisiin laatukriteereihin. Verkostomme laatujärjestelmä perustuu ISO 9001-standardiin. Keskusten toimintaa auditoidaan säännöllisesti, ja ulkoisen arvioinnin tekee riippumaton sertifiointitaho. Auditoinneissa käydään läpi ihan käytännön tekemistä: johtamista, asiakasprosessia, osaamista, asiakastyytyväisyyttä, verkostoja, toiminnan seurantaa ja kehittämistä. Myös Suomen Uusyrityskeskusten oma hallinto ja verkoston ohjaus auditoidaan.
Sillä on paljon merkitystä, että organisaatio ”joutuu” raportoimaan toiminnastaan jollekin ulkopuoliselle ja että tekemistä tarkastellaan säännöllisesti. Se luo sopivasti painetta ja auttaa kehittymään. Usein laatujärjestelmämme laajeneekin organisaatiossa koskemaan sen kaikkea toimintaa, eikä ainoastaan alkavan yrittäjän neuvontaa.
Tänä syksynä ulkopuolinen auditoija on kiertänyt jälleen keskuksiamme eri puolilla Suomea. Kun raportit tulivat luettavakseni, täytyy myöntää, että niitä lukiessa tuli aika ylpeä olo.
Mitä ulkoinen auditoija sitten näki?
Eri puolilla Suomea toimitaan hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Yhdessä paikassa yritysneuvonnassa on useamman neuvojan tiimi, toisessa vastuuta kantaa käytännössä yksi ihminen muun työnsä rinnalla. Palvelualue voi käsittää yhden kaupungin tai useita kuntia. Myös käytettävissä olevat resurssit vaihtelevat tosi paljon.
Silti raporteista nousee esiin samoja asioita.
Osaaminen. Asiakkaan tilanteeseen paneutuminen. Vahvat paikalliset verkostot. Yhteistyö muiden Uusyrityskeskusten kanssa. Toimiva ja systematisoitu neuvontaprosessi. Halu kehittää omaa tekemistä. Asiakaspalautteet ja niiden pohjalta kehittyminen.
Erään keskuksen yhteistyöstä muiden SUK-jäsenten kanssa auditoija kirjoittaa, että se “luo hyvää taustatukea toiminnalle sekä mahdollisissa kysymyksissä saa myös sitä kautta apua.” Samassa raportissa nostetaan esiin verkostosta saatavat oppaat, koulutukset, tapaamiset ja eri toimialojen osaajat.
Toisessa raportissa auditoija sanoittaa verkoston merkitystä näin: “Verkosto luo hyvän pohjan omalle osaamiselle ja sen ylläpidolle.”
Ja sitten ovat asiakkaat
Auditointiraporteissa vastaan tuli myös melko pysäyttäviä asiakastyytyväisyyslukuja. Yhdessä keskuksessa asiakastyytyväisyys oli 4,6 asteikolla 1–5, ja eräässä toisessa keskuksessa noin puolet alueen aloittavista yrityksistä arvioitiin tavoitettavan yritysneuvonnan kautta. Auditoija kuvasi 50 prosentin peittoa myös kansallisesti korkeaksi luvuksi.
Toisessa auditoidussa keskuksessa NPS oli 88 ja asiakaspeitto alueen aloittavista yrityksistä noin 38 prosenttia. Auditoija arvioi peiton olevan “erittäin hyvä tulos”. Eräässä keskuksessa NPS oli 96, ja raportissa todetaankin: “Asiakaspalvelu, asenne ja osaaminen on vahvaa.” Yhdestä keskuksesta auditoija kirjoittaa: “NPS oli 100, jota ei ole tullut aiemmin vastaan arvioijan uran aikana.”
Noista kaikista luvuista saa kyllä olla tosi ylpeä.
Laatu näkyy myös haluna oppia
Kehittämisen kannalta tämän syksyn raporteissa pohditaan esimerkiksi vaikuttavuuden parempaa mittaamista, asiantuntijaverkostojen kehittämistä, kilpailija-analyysin hyödyntämistä yritysneuvonnassa aiempaa voimakkaammin, tiedon kirjaamista, palveluprosessin yksityiskohtia ja sitä, miten toisilta yritysneuvojilta voisi oppia vielä enemmän.
Laatu toimii parhaiten silloin, kun ihmiset kokevat sen omakseen. Verkostomme antaa laadulle rakenteet, työkalut, yhteiset käytännöt ja tuen. Jokainen keskus rakentaa niiden päälle omalle alueelle sopivan tavan palvella alkavia yrittäjiä ja implementoi laatujärjestelmän omaan organisaatioonsa sopivimmalla tavalla.
Mitä yhteinen laatu antaa jäsenelle?
Yhteinen laatutyö antaa jäsenelle ennen kaikkea tukea oman toiminnan kehittämiseen. Käytössä on yhteinen laaturakenne ja toimintamalleja, mutta vähintään yhtä arvokasta on mahdollisuus oppia muiden keskusten tekemisestä. Näitä oppeja olemmekin viime aikoina koordinoineet voimakkaasti.
Auditoinneissa oman toiminnan äärelle pysähdytään säännöllisesti sekä yhdessä että ulkopuolisen auditoijan silmin. Samalla jokaisen keskuksen hyvät käytännöt voivat tulla koko verkoston käyttöön, keskuksen niin halutessa.
Tämän vuoden auditointiraporteista löytyy tästä monta esimerkkiä, joita voi jakaa toisille. Yhdessä keskuksessa kokeillaan tekoälyä asiakaskäyntien kirjaamisessa ja asiakkaalle lähetettävän jatkoviestin tekemisessä. Yhdellä alueella vahvuutena on laaja asiantuntijaverkosto, toisella tiivis yhteistyö työllisyyspalvelujen kanssa.
Yhteinen laatu antaa siis jäsenelle aika paljon: rakenteita oman työn tueksi, ulkopuolista näkökulmaa, mahdollisuuden oppia muilta ja samalla paikan, jossa omasta hyvästä tekemisestä voi tulla koko verkoston yhteistä osaamista.
Uusyrityskeskusten verkostoon kuuluu 46 Uusyrityskeskusta eri puolilla Suomea. Ne ovat kaikki keskenään erilaisia ja juuri niin pitääkin olla. Paikalliset olosuhteet, alueiden erityispiirteet, yrittäjät ja tarpeet ovat erilaisia. Yhteinen laatutyö antaa tekemisellemme kuitenkin selkärangan ja auttaa meitä oppimaan toinen toisiltamme.
Siksi Uusyrityskeskusjäsenyys on vahvasti lupaus laadusta. Ja aika hieno lupaus onkin.
Anneli Komi
toimitusjohtaja
Suomen Uusyrityskeskukset ry
