Yksinyrittäjällä on maailman paras ja samalla vaativin pomo. Hän saa päättää itse työajoistaan, lomistaan ja palkastaan. Palkankorotuskeskustelutkin voi käydä wc:n peilin edessä.
Palkkatyössä työyhteisö tulee yleensä työpaikan mukana. Yksinyrittäjän on rakennettava omansa. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita voi olla paljonkin, mutta kenen kanssa voi jakaa onnistumiset, harmitella epäonnistunutta tarjousta tai pohtia seuraavaa suurta ideaa?
Yksinyrittäjän työyhteisö voi koostua muista yrittäjistä, entisistä työkavereista, oman alan asiantuntijoista ja erilaisista verkostoista. Verkostoitumisesta puhutaan usein keinona löytää uusia asiakkaita ja kasvattaa liiketoimintaa. Se on sitäkin, mutta verkostojen arvoa ei kannata mitata vain euroissa. Joskus tärkeintä on löytää ihminen, joka kuuntelee, kyseenalaistaa tai toteaa kokeneensa aivan saman. Työyhteisö ei tarvitse yhteistä toimistoa, vaan yhteydenpitoa, luottamusta ja halua auttaa.
Kaikkea ei tarvitse tietää eikä osata
Yksinyrittäjä on yrityksensä toimitusjohtaja, asiantuntija, myyjä, markkinoija, talousosasto ja työhyvinvointivastaava. Hän vastaa myös henkilöstön kehityskeskusteluista, jos ehtii niitä järjestää.
Oman ammattinsa osaaminen ei tarkoita, että hallitsisi yrittäjyyden kaikki kiemurat. Sopimukset, hinnoittelu, verotus, vakuutukset ja sosiaaliturva muodostavat melkoisen oppimäärän. Eivätkä osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointikaan hoidu itsestään.
Onneksi kaikkea ei tarvitse selvittää yksin. Uusyrityskeskukset tarjoavat maksutonta yritysneuvontaa, ja yrittäjäjärjestöistä sekä ammattiliitoista saa koulutusta, asiantuntemusta ja verkostoja.
Yrittäjäksi ryhtyminen ei tarkoita, että ammattiliitosta pitäisi erota. Moni liitto tarjoaa jäsenyyden myös yrittäjille. Liittojen koulutuksissa ja tapahtumissa voi tutustua oman alan yrittäjiin, vaihtaa kokemuksia ja saada vertaistukea. Esimerkiksi Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtuma kokoaa joka kesä yhteen toista sataa akavalaista yrittäjää, ja sen yhteydessä on syntynyt myös uusia yhteisyrityksiä.
Akavalaisten yrittäjien (AKY) 22 jäsenliiton yrittäjäjäsenet kuuluvat automaattisesti AKYyn ilman erillistä jäsenmaksua. AKY tarjoaa koulutuksia, tapahtumia ja mahdollisuuksia verkostoitua yli toimialarajojen. Lisäksi se edistää yrittäjien sosiaali- ja työttömyysturvaa sekä muita yrittämisen edellytyksiä.
Kuka pitää huolta yrittäjästä?
Yksinyrittäjän työkyky on usein koko yrityksen toimintakyvyn perusta. Jos yrittäjä sairastuu, viereisestä työhuoneesta ei löydy sijaista. Jos työt vähenevät, kukaan muu ei lähde hankkimaan uusia asiakkaita.
Siksi yrittäjän tärkein investointi ei välttämättä ole uusi tietokone tai markkinointikampanja, vaan oma hyvinvointi ja ympärille rakennettu turvaverkko. Yrittäjän on huolehdittava jaksamisestaan, mutta samalla yhteiskunnan on varmistettava, ettei yrittäjyys tarkoita putoamista turvaverkkojen ulkopuolelle. Siihen tarvitaan yrittäjien yhteistä ääntä ja edunvalvontaa.
Yrittäjyyden suurimpia etuja on vapaus tehdä työtä omalla tavallaan. Sen vastapainona on vastuu, jota ei voi työpäivän päätteeksi jättää jonkun muun pöydälle.
Yksinyrittäjyys ei kuitenkaan tarkoita, että kaikesta pitäisi selviytyä yksin. Oman työyhteisön voi rakentaa itse, eikä sen jäsenille tarvitse edes maksaa kuukausipalkkaa. Vastavuoroisuus, luottamus ja yhteiset kokemukset ovat usein paljon arvokkaampia.
Kati Halonen
Kirjoittaja toimii AKYssä viestintäkoordinaattorina.
