Oma kunta – Yrittäjän paras kaveri
Kunta on lähellä kuntalaisia ja kunnassa toimivia yrityksiä. Kunta omistaa ja hankkii maata, kaavoittaa, rakentaa kunnallistekniikkaa ja liikenneinfraa sekä myy tontteja ja vuokraa maa-alueitaan myös yritystoimintaan. Lisäksi kuntien omistamat kiinteistöyhtiöt rakennuttavat yrityksille vuokrattavia toimitiloja ja kunnat rahoittavat yrityksiä palvelevien elinkeinoyhtiöiden toimintaa.
Kunnan elinvoima rakentuu kannattavasta yritystoiminnasta, sen synnyttämistä työpaikoista ja työn generoimasta verotulosta, joka mahdollistaa toimivat kunnalliset peruspalvelut ja vetovoimaisen ympäristön. Paikan, jossa on hyvä elää, viihtyä ja harjoittaa kannattavaa yritystoimintaa.
Työllisyys- ja elinvoimapalvelut siirtyvät pian kuntien vastuulle
Vuoden 2025 alussa kuntien rooli työllisyyden ja elinvoiman edistämisessä vahvistuu, kun näiden tehtävien järjestämisvastuu siirtyy valtiolta 45 kunnalliselle työllisyysalueelle. Samassa yhteydessä myös kuntien tehtävät kotoutumisen edistämisessä laajenevat.
TE-uudistuksella on vaikutuksensa myös yrittäjiin. Rekrytoinnin, liiketoiminnan kehittämisen, kasvun tuen ja markkinatilanteen muutoksen palvelujen sisällöt ja nimet muuttuvat. Vaikka siirtymävaiheessa palveluihin saattaa tulla hetkittäisiä katkoksia, uudistus pitää sisällään myös mahdollisuuksia kehittää paikallisia palveluja yrittäjäystävällisempään suuntaan. Onnistuessaan TE-alueet tuottavat palvelujaan oikea-aikaisesti, joustavasti ja kohdennetusti, jotta yrittäjät voivat keskittyä liiketoimintansa kehittämiseen. Yrittäjien aikaa ei tule tuhlata byrokratian suossa tarpomiseen.
Yritysten menestys kerryttää myös kunnan kassaa
Verotulot ovat kunnan tärkein tuloerä. Kuntien tuloista noin kaksi kolmasosaa on verotuloja. Kunnat saavat verotuloja kuntalaisten ansiotuloista maksettavista tuloveroista, kiinteistöveroista ja yritysten tuloksestaan maksamista yhteisöveroista. Valtio osallistuu kuntien rahoitukseen, mutta viime vuosien aikana osuus on pienentynyt ja valtionrahoitus riittääkin kattamaan enää alle viidenneksen kuntien menoista.
Mitä enemmän alueen yritykset työllistävät ja mitä paremmin yritykset menestyvät, sitä enemmän verotuloja kunnan kassaan kertyy. Kunnilla on siten verotulojen kautta vahva taloudellinen kannustin alueensa yritystoiminnan tukemiseen. Tämän takia alueet ja kunnat myös kilpailevat keskenään yrityksistä, osaajista ja työvoimasta.
Kunnan talous on juuri niin vahva kuin ovat sen omat verotulot. Tässä alueen yrityksillä työllistäjinä ja veronmaksajina on keskeinen merkitys. On siis kuntien etu onnistua TE-uudistuksessa yhdessä yritysten kanssa.
Kunta on erinomainen kohtaamispaikka yrityksille ja muille elinvoiman tekijöille
Osa hallituksen työllisyyteen ja julkisen talouden tasapainotukseen kohdistamista tavoitteista siirtyy TE-uudistuksen myötä kuntiin. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää kunnilta uusien palvelujen ja toimintatapojen omaksumista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tapaa. Tavoitteita on mahdollista saavuttaa, jos kunnat onnistuvat muodostamaan työllisyys- ja yrityspalveluista nykyistä vaikuttavamman kokonaisuuden, joka huomioi sekä alueelliset että yritysten ja työnhakijoiden yksilölliset tarpeet nykyistä paremmin.
TE-uudistuksen kokonaisvaikutukset kirkastuvat vasta vuosien päästä. Kuitenkin jo nyt tiedetään, että kunta on erinomainen alusta tuomaan yhteen kaikki kasvun ja elinvoiman kannalta keskeiset toimijat: yritykset, uutta työtä etsivät, yrittäjyyttä suunnittelevat, TE-alueiden palvelut, ammatillisen koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja kolmannen sektorin toimijat. Kaiken elinvoiman ytimessä ovat alueella toimivat yritykset – kunnan parhaat kaverit.
Sanna Lehtonen
Kirjoittaja on kuntatalousasioiden johtaja Suomen Kuntaliitolla
